maanantai 16. helmikuuta 2009

Lukupiirissä Amerikkalainen elegia

Lukupiirissä Kirjakauppa Tarinassa käsittelimme tänä iltana Siri Hustvedtin Amerikkalaista elegiaa. Olen lukenut ja arvostellut kirjan jo syksyllä, joten nyt pystyin katsomaan sitä uusin silmin. Ja niin vain siitä löytyi todella monta uutta piirrettä yli kymmenen lukijan piirissä. Olimme hyvinkin eri mieltä esim. päähenkilön Erikin henkisestä tilasta ja muutaman sivuhenkilön ja -tapahtuman merkityksestä tarinassa.
Sivusimme myös Hustvedtin edellistä kirjaa Kaikki mitä rakastin, joka ei yllätyksekseni ollutkaan kaikkien muiden mielestä se vaikuttavampi teos näistä kahdesta. Hienoa, että lukukokemukset ovat erilaisia!

torstai 12. helmikuuta 2009

Olviretki Schleusingenissa

Aleksis Kivi: Olviretki Schleusingenissa. Lahden kaupunginteatteri, ohjaus Juha Hurme (joka myös sotamies Timoteuksen roolissa). Ensi-ilta 11.2.2009.

Aleksis Kiven aina yhtä elähdyttävän kielen takia olen iloinen, että näin tämän. Riviltä 17 oli kuitenkin välillä vaikea kuulla äänitehosteiden ja näytelmään kuuluvan humalaisen mökellyksen seasta repliikkien helmiä. En ole lukenut tekstiä, mutta ilmeisesti sitä on jo tiivistetty huimasti - ja vieläkin olisi ollut varaa.
Onneksi näyttelijät ovat monella tavalla ilmaisun ammattilaisia, muuten ylipitkää ryyppyreissua ei olisi jaksanut. Teemat sotimisen mielettömyydestä ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä kyllä kävivät selviksi. Olvin voimalla tappamisen kestää ja naiminenkin sujuu, mutta pitkän päälle tiedossa on vain pikku-ukkoja varjojen maassa.

keskiviikko 11. helmikuuta 2009

Kung Po

Anu Silfverberg: Kung Po. Avain 2008.

Aloitin kirjan jo joulunpyhinä enkä millään tahtonut päästä imuun. Periaatteessa tarina Reetan hylkäämästä Reimasta, tämän tapaamista pakolaisesta Abdista ja nuoresta Maijusta, on kiinnostava, mutta ihmiset jäävät etäisiksi. Abdin turvapaikan haku vankiloineen käsitellään kovin ohi mennen -vaikka tarinassa kai olikin enemmän kyse Reimasta. Sen verran ammattilaisen tekstiä kuitenkin, että luin loppuun. Hyvää: kuvaus Abdin turvapaikasta kaapin sisällä.

Joku (mielellään seuraavan kirjan kustannustoimittaja) voisi kertoa kirjailijalle, ettei kivetys ole sana. Suomeksi me kävelemme kiveyksellä. En niuhottaisi, jos ei väärä muoto esiintyisi tekstissä ainakin puoli tusinaa kertaa.

sunnuntai 8. helmikuuta 2009

Oscar Parlandin tekstejä

Olen lukenut kesällä odottavaa työtehtävää varten kaksi Oscar Parlandin kirjaa. Tieto ja eläytyminen (1991) sisältää alaotsikkonsa mukaisesti esseitä ja muistelmia. 2002 ilmestynyt Peilipoika on kirjailijan sukulaisten postuumisti toimittama päätösosa lapsuuskokemuksia käsittelevään romaanitrilogiaan.
Tieto ja eläytyminen sisältää runsaasti mielenkiintoista kulttuurihistoriaa menetetystä Kannaksen Karjalasta, Parlandin monikulttuurisesta suvusta ja 1900-luvun alun porvarillisesta elämäntavasta.
Peilipojassa asioita katsotaan fiktiivisten henkilöiden läpi, etenkin kuusivuotiaan Rikin näkökulmasta. Lapsen näkökulma on yllättävänkin paljon ahdistuneempi kuin aikuisen psykiatri-kirjailijan, onhan hänellä vähemmän työkaluja ymmärtää esimerkiksi kansalaissodan kauheuksia kuin aikuisilla. Erityisen julmasti kuvataan aikuisia, joiden mielivalta herkkää, vilkasta ja elävällä mielikuvituksella varustettua poikaa kohtaan on välillä käsittämätöntä. Kysymys on kasvatuksesta ja sopivaisuussäännöistä. Etenkin seksuaalisuus on tiukasti kiellettyä.
Kuvaus on tarkkanäköistä ja siksi kiinnostavaa. Täydellinen huumorin puute uuvuttaa välillä lukijan.

maanantai 2. helmikuuta 2009

Frost/Nixon

Ron Howard: Frost/Nixon. Elokuva Watergaten takia eronneen presidentti Richard Nixonin ja nousevan tv-persoonan, David Frostin, kaksintaistelusta tv:ssä. Haastatteluohjelman tekemistä kuvataan muutaman kerran mielenkiintoisesti, mutta suurin osa henkilöistä on mitäänsanomattomia. Frank Langella Nixonina hetkittäin vakuuttava.

Sattumuksia Brooklynissa

Paul Auster: Sattumuksia Brooklynissa, suom. Erkki Jukarainen. Tammi 2008.

Sain kirjan luettua viikonvaihteessa. Taattua perusromaanitaidetta, ammattilaisen laatua. Ei yllä suurimpien Auster-elämysten (New York -trilogia) tasolle. Suosikkihenkilöni: kertojan sisarenpoika Tom.